Olen usein suunnitellut blogin kirjoittamista, tässä sitä nyt ollaan ja kutsu lähti Elinalle, kun en äkkiseltään muiden osoitteita muistanut. Minusta tuntuu etten halua jakaa ajatuksiani ainakaan tässä vaiheessa aivan tuntemattomien kanssa. Opettelua riittää mutta katsotaan miten tämä lähtee kehittymään.
Tämä päivä on ollut hyvin innostava. Kävimme tutustumassa yhteen navettaan ja olimme hyvinkin yksimielisiä mielipiteissämme.
En ole ennen nähnyt karuselli-mallista lypsyasemaa livenä, jossa lehmät pyörivät lypsyllä ympyrän mallisella asemalla. Ainoa asia joka siitä jäi mieleen oli sekavuus ja minuun iskenyt hahmotushäiriö, en meinannut millään käsittää mistä lehmät tulevat sisään ja mistä ne lähtevät pois.
Ja lopuksi, blogini nimi tulee Aale Tynnin runosta, josta löydän ripauksen itseäni.
Tiukulaulu
Minun äidilläni vuohi on lumivalkoinen,
mutta kernaasti se kaalia haukkaa.
Pani äitini sen kaulaan pienen tiukusen,
nyt tietää hän sen,
missä vallaton vekkuli laukkaa.
Minä itse olin tyttö vielä, pieni tyttönen,
kun tiesin jo sen,
että mitään en salata ma voi,
minun sydämeeni pantu on pieni tiukunen,
ja kun liikahdan, se helisee ja soi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti